Työ- ja elinkeinoministeriö
Kaivosasiat
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Viite: Dnro 101/652/2007

LAUSUNTO NAMURA FINLAND OY:N (Y-tunnus: 2014635-7) KAIVOSLAIN MUKAISIIN VALTAUSHAKEMUKSIIN (PAUKKAJA 1-180) URAANIMALMIN ETSIMISEKSI ENON JA KONTIOLAHDEN KUNTIEN ALUEELLA

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri vastustaa valtausluvan myöntämistä Namura Finland Oy:lle alla esitettävillä perusteilla. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että hakemusten käsittelijän on syytä varmistua hakijan taloudellisista resursseista, koska kyse on huomattavan laajasta valtausalueesta, josta jo vuosittaiset valtauskorvaukset maanomistajille ja valtiolle tulevat olemaan merkittävän suuret.

1. Vastustuksen perusteet

1.1. Kaivoslain mukaiset valtauksen esteet

Enon kunnan alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Valtaushakemuksesta on rajattu kapeasti pois ranta-alueet ja asutut alueet. Tämä keinotekoinen rajaus ei poista sitä, että valtaushakemus kohdistuu alueelle, jonka kunta on kaavoittanut ensisijaisesti vapaa-ajanasumistarkoitukseen, jonka kanssa valtaushakemus on ehdottomasti ristiriidassa. Hanke vahingoittaa kaavan toteutumisedellytyksiä.

1.2. Kaivoslain ja hakemuksen ristiriidat perustuslain kanssa

Nykyinen kaivoslaki (1965/503) on monin osin ristiriidassa perustuslain (1999/731) kanssa. Viittaamme perustuslain pykäliin 7, 14, 15, 20, 106 ja 107.

1.3. Natura-alue Kolvananuuro ja lähialueet, FI0700023, sekä muut valtausalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelu- ja luonnonarvokohteet.

Natura-alueen FI0700023 pinta-ala on 194,7 ha ja se koostuu Kolvananuuron, Kaitapuron ja Matikkavaaran
erillisistä osa-alueista. Alueesta Metsähallituksen hallinnassa on 161 ha ja yksityisiä suojelualueita 23,3 ha. Natura-alueen läheisyydessä on lisäksi 1,9 ha suuruinen Näätälammen jalavalehto -niminen yksityinen suojelualue. Valtausalueet rajoittuvat monessa kohtaa suoraan näiden suojelualueiden rajoihin, ulottuen osin jopa samoille kiinteistöille, koska kaikkia yksityisiä suojelualueita ei ole lohkomalla erotettu. Valtaushakemuksen Liitteen 1 mukaan Paukkaja 9 ulottuu Kolvananuuron suojelualueelle.Yksityiset suojelualueet ja niiden kiinteistöille osuvat valtausalueet ovat: 
Matikkavaara (45-402-23-1, 11,4 ha, YSA 076885), (Paukkaja 86, 87):
Särkilampi (276-408-41-4 , 2,2 ha, YSA076912), (Paukkaja 120);
Hautakangas (276-408-77-3, 9,6 ha, YSA 072936) (Paukkaja 66-73, 117) sekä
Näätälampi (45-402-23-17, 1,9 ha, YSA 073608). (Paukkaja 85, 86).

Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston 20.11.2005 hyväksymä
maakuntakaavaehdotus) koko Natura-alue on osoitettu luonnonsuojelulailla toteutetuksi
tai toteutettavaksi luonnonsuojelualueeksi, joka on retkeilyreittien solmukohta ja erityinen luonnonnähtävyys. Alue on EU:n luontodirektiivin (SCI) perusteella suojeltu, jolloin siellä on huolehdittava erityisesti luontodirektiivin liitteen II lajeista ja luontotyypeistä. Olennaista on, että kolmesta topografisesti erillisestä alueesta koostuva Natura-alue on kokonaisuus, jonka sisään esitetyt valtaukset ulottuisivat.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n 1 momentin (371/1999) mukaan, jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Ministeriön pyynnöstä hakija on täydentänyt valtaushakemustaan selvityksellä, jossa arvioidaan valtausoikeuksien mahdollistaman etsintätoiminnan vaikutuksia. 
Koska valtaushakemukset tähtäävät kaivostoiminnan aloittamiseen, on näkemyksemme mukaan myös mahdollisesta kaivostoiminnasta Natura-alueen luontoarvoihin kohdistuva uhka arvioitava jo tässä valtaushakemuksen käsittelyvaiheessa, vaikka voitaisiinkin arvioida, että valtausoikeuksien mahdollistama etsintätoiminta ei sinänsä niiden luonnonarvojen säilymistä suoraan vaarantaisikaan.
Paha-Paukkajansuolle on perustettu luonnonsuojelualue, jota ei ole rajattu valtausalueen ulkopuolelle.

Valtausalueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat edellä mainittujen suojelualueiden lisäksi Takavaaran vanhojen metsien suojelualue, Eteläpään lehtojensuojelualue ja Kaitapuron soidensuojelualue sekä Joensuun seudun yleiskaavaan merkityt seuraavat kohteet: arvokkaat pienvedet Paukkajanpuro-Kalliolampi ja Pietarinpuro; arvokkaat kallioalueet Suppuranvaarat, Hiisivaara, Moisseenvaara, Pahakallio-Uuro- Kalliolampi, Kuljunvaara; pohjavesialueet Resunniemi ja Hautajärvi; arvokkaat ojittamattomat suot Kokkolampi-Ruosmanlammen letto ja suojelualueeksi kaavassa merkitty Ylä-Härkölammen suo; arvokkaat harjualueet Hautajärvenharju. Lisäksi alueelle sijoittuu ympäristökeskuksen lausunnosta ilmenevät luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla huomioon otettavat eliölajien elinympäristöt: rupilisko (Riittuulampi, Paha-Paukkajansuo), liito-orava (Louhela, Liskunlampi), hajuheinä (Hiisvaara, Kokkolampi), myyränporras (Moisseenvaaran puronvarsi, Moisseenvaara).
Näiltä osin valtaushakemusta on punnittava myös luonnonsuojelulain (mm 66§) kannalta.
Merkittävien luontokohteiden runsaus kuvastaa alueen luonnon monipuolisuutta ja myös sitä että huomattavan laajan valtausvarausalueen luontoinventoinnit hyvin todennäköisesti paljastaisivat uusiakin arvokkaita luontokohteita. Luonnon monimuotoisuus on sinänsä odotettavaa, koska tutkimuskohteena oleva karjalaisten liuskeiden alue on vanhastaan tunnettu luonnon rikkaudestaan. 

1.4. Hankkeen vaikutusalueen laajuus

Hanke tähtää uraanikaivostoiminnan aloittamiseen, ja sen vaikutus kohdistuu huomattavasti valtaushakemusaluetta laajemmalle. Uraanimalmin rikastaminen synnyttää suuria määriä hienojakoista, radioaktiivista rikastusjätettä, joka todennäköisesti laskeutettaisiin kaivosalueelle rakennettaviin saostusaltaisiin, ja saattaisi levitä pölyn ja valunnan mukana ympäristöön. Mitattavissa oleva radioaktiivinen saastuminen todennäköisesti leviäisi laajalle alueelle, aiheuttaen ainakin merkittävää psykologista haittaa ja asumisviihtyvyyden vähenemistä alueen asukkaille sekä merkittävää imagehaittaa maakunnan matkailuelinkeinolle. Kaivostoiminnan vesiä pilaava vaikutus ulottuisi paitsi valtausalueella oleviin lukuisiin vesistöihin, todennäköisesti myös alueen suuriin järviin Pieliseen ja Höytiäiseen, joihin valtausalueen vesiä laskee, sekä laajemmin alajuoksun suuntaan Pielisjoen ja Saimaan alueelle. 

1.5. Paikallinen väestö ja elinkeinot

Valtausalueen välittömässä läheisyydessä ja sen sisällä asuu arvioiden mukaan noin 200 ihmistä, joille kaivoshanke merkitsee konkreettista kodin menettämisen uhkaa, ja vähimmiläänkin pitkällistä epävarmuutta tulevaisuudesta. Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin koskettavat huomattavasti suurempaa ihmismäärää. Uraanikaivoksen työllisyysvaikutus tulisi olemaan negatiivinen, koska sen haitalliset heijastukset matkailun ja alkutuotannon mahdollisuuksiin mitä ilmeisimmin ylittäisivät kaivoksen tuottaman työllisyyden.

Valtausaluehakemuksen alueelta on n. 5 km:n matka Kolin kansallispuiston etelärajalle. Kolin alue on keskeinen Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisen kannalta. Kolinpolun, Patvinpolun ja Kaltimon kierron merkittävät vaellusreitit kulkevat valtausalueella. Kolin-Saimaan aluetta on myös haettu UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Hankkeen kaksi pohjoisinta kohdealuetta ovat Kolin kansallispuisto ja Kolvananuuron luonnonsuojelualue. Maailmanperintökohteet ovat tunnetusti erittäin merkittäviä kansainvälisen matkailun kohdealueita. Uraanikaivoshanke on ehdottomassa ristiriidassa maailmanperintöhankkeen kanssa, ja yleisemminkin vahingoittaa luontomatkailun kehittämistä.

2. Hakijayhtiön resurssit valtausalueen tutkimusten asialliseen suorittamiseen ja vuosittaisista valtauskorvauksista ja -maksuista selviämiseen vaikuttavat kyseenalaisilta

Namura Finland Oy: hakemat valtausalueet ovat kooltaan lähes 6000 hehtaaria. Kyse on siis erittäin suuresta alueesta suhteessa kaivoslain 5§:ssä määriteltyyn valtausalueen 1 neliökilometrin enimmäiskokoon. Sen vuoksi hakija onkin hakemassa valtausta peräti 161 erilliselle alueelle (Paukkaja 1-180), ja hakee valtauslupaa kaivoslain mukaiseksi viiden vuoden enimmäisajaksi. Paikallisen maanomistuksen pienipiirteisyydestä johtuen valtaukset yltävät hakijan kokoaman luettelon mukaan noin 800 kiinteistön alueelle. Koska valtausalueita ei ole lainkaan asemoitu tilusrajojen mukaan, moniin kiinteistöihin kohdistuu useampi kuin yksi valtausalue. 

Koska valtaushakemusasiakirjoista ei käy ilmi hakijan taloudelliset resurssit, on mielestämme valtaushakemuksen käsittelijän syytä kiinnittää vakavaa huomiota hakijan todellisin edellytyksiin toteuttaa laajan valtausalueen tutkimus asiallisesti, samalla suoriutuen säädetyistä maksuista valtausoikeuksille haetun viiden vuoden aikana. Kaivoslain 15 §:ssä ja kaivosasetuksen 8 ja 9 §:ssä määritellyt valtauskorvaukset (jokaisen valtauksen osalta jokaiselle kiinteist ölle), sekä valtiolle maksettava valtausmaksu tulevat vuosittaiselta yhteissumaltaan nousemaan huomattavan korkeaksi, karkean arviomme mukaan 100 000 euron suuruusluokkaan. 

Namura Finland Oy on kokonaan kanadalaisen Cooper Minerals Inc -yhtiön omistuksessa. Tämä yhtiö on noteerattu Toronton pörssissä kiinteistöalan yrityksenä. Pörssitietojen mukaan yhtiön osakkeen arvo on pudonnut vuoden 2008 alusta 93.3 %, ja on tällä hetkellä noin 0,03  Kanadan dollaria. Ks. linkki

Frankfurtin pörssissä osakkeen viimeisin noteeraus on tasan 1 eurosentti. Tämän tiedon perusteella yhtiön osakepääoman arvo on romahtanut alle yhden miljoonan euron suuruusluokkaan. Yhtiön viimeisin oma pörssitiedote on viime huhtikuulta. Netti-informaatiosta ei käy ilmi, onko yhtiöllä tällä hetkellä mitään tuloa tuottavaa liiketoimintaa. 

Pidämme välttämättömänä, että ministeriö ennen valtausluvasta päättämistä hankkii hakijalta riittävät vakuudet siitä, että yhtiöllä on todellisia resursseja selviytyä haetun valtauksen edellyttämästä tutkimustyöstä, mukaan lukien työn jälkien siivoaminen ja mahdolliset haittakorvaukset, sekä likviditeettiä valtauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. 

Joensuussa 11.12.2008
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
 

Heikki Simola  puheenjohtaja

Helena Haakana taloudenhoitaja