Uudet uraanihakemukset hylättiin
Kaivostoiminta: Lupa vain Kuusamon radon-tutkimuksille.

Helsinki
STT-Noora Valkonen

Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi perjantaina ranskalaisen Areva/Cogema-yhtiön uraanivaltaushakemukset Etelä-Suomeen ja Kolariin. Ministeriön mukaan hakemukset ja niitä tukevat selvitykset eivät täyttäneet kaivoslain vaatimuksia. Hakemuksissa ei myöskään ollut riittävän perusteellisia selvityksiä Natura-alueista.
Areva/Cogema oli hakenut valtauslupaa Porvooseen, Pernajaan, Askolaan, Pukkilaan ja Myrskylään sekä läntisellä Uudellamaalla Nummi-Pusulaan ja Varsinais-Suomessa Somerolle.
Ministeriö hyväksyi perjantaina ehdollisesti Namura Finlandin hakemuksen Kuusamoon. Yhtiö saa alkaa tehdä radontutkimuksia, mutta se ei saa ryhtyä muihin toimiin.
Areva/Cogema sai viime syksynä yhtiö sai ministeriöltä valtausluvan Enoon ja Kontiolahdelle. Luvasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valtausalueen koko painoi päätöspuntarissa

Areva/Cogeman hakemukset olivat poikkeuksellisen laajoja, alueeltaan yhteensä lähes 180 neliökilometrin suuruisia. Tämä painoi ministeriön päätöksessä.
- Lähellä suuria väestökeskuksia olevasta alueesta puheen olleen lain vaatimukset täyttyvät erityisen huonosti, sanoi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuudessa.
Haettujen valtausalueiden suhde kaavoitukseen ja asutukseen jäi monilta osin epäselväksi. Pekkarisen mukaan kursailemattomasti jätetyn hakemuksen rivien välistä oli myös luettavissa halua varata tutkimusoikeuksia pitkäksi aikaa ja estää mahdollinen kilpailijatoiminta.
Pekkarinen painotti, että ministeriön päätökset eivät muuta kaivostoiminnan elinkeinopoliittista asemaa. Viesti elinkeino- ja yrityselämän suuntaan oli, että kaivostoiminta Suomessa on tärkeää ja että ministeriö haluaa edistää sitä.
Kaivostoiminta on Pekkarisen mukaan Porvoon ympäristössäkin edelleen mahdollista, kunhan kaikki vaatimukset täyttyvät.
- Tämä ei ole ennakkopäätös, joka sulkee jonkin osan Suomea pois.
Uraanivaltaushakemusten yhtäaikainen hylkääminen yllätti ranskalaisen Arevan Suomen-tytäryhtiön toimitusjohtajan Osmo Kaipaisen. Kysymykseen siitä, aikooko yhtiö tehdä uusia valtaushakemuksia, Kaipiainen vastasi ensin no, me mietimme ja sitten ei .

Kaivoslaki herättää tunteita

Sillä aikaa kun Valtioneuvoston linnassa pidettiin tiedotustilaisuutta, kokosivat ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit harvoja joukkojaan rakennuksen eteen. Uraanilouhos Pekkarisen takapihalle , luki banderollissa.
Tunteita herättää erityisesti vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki. Lakia on moitittu siitä, että lupaehdot ovat ympäristön kannalta vaarallisen väljät eikä ihmisiä kuulla riittävästi.
Kaivoslain uudistus on kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä. Professori, geologi Matti Saarniston mielestä ministeriö on kuitenkin vitkastellut lain uusimisessa. Professorin mukaan ulkomaiset kaivosyhtiöt pääsevät Suomeen turhan vapaasti. Kaivoslaki on hänestä myös ristiriidassa ympäristölainsäädännön ja yksityisen omistusoikeuden kanssa.

Päätöksillä ei vaikutusta Pohjois-Karjalan tilanteeseen
Joensuu
Anne Lipponen

Nyt tehdyillä kielteisillä uraanivaltauspäätöksillä ei ole suoranaista vaikutusta Pohjois-Karjalan tilanteeseen. Prosessit etenevät erillisinä. Enon ja Kontiolahden kaivauslupien käsittely on edelleen kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
- Nämä ovat aluekohtaisia ratkaisuja omine perusteluineen, Pohjois-Karjalan TE-keskuksen osastopäällikkö Pauli Heiskanen sanoo.
- Minun käsitykseni mukaan prosessi täällä menee eteenpäin niistä lähtökohdista mitä täällä on. Nämä ovat erillisiä alueita.
Samaa mieltä ollaan myös Luonnonsuojeluliitossa.
- En usko, että tällä mitään suurempaa merkitystä on. Siellähän on vielä valitusten läpikäyminen kesken, mutta oikeus tekee päätöksensä laillisuusperusteella, eikä katso yleistä ilmapiiriä, luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola toteaa.
- Enemmänkin luulen niin, että Pohjois-Karjalan prosessi on vaikuttanut nyt tehtyihin päätöksiin. KTM oppi siellä tehdyistä virheistä, ja Enon ja Kontiolahden tapaukset ovat enemmänkin vaikuttaneet muihin kuin toisinpäin. Kun ne valitukset nähtiin, voi olla, että osattiin välttää samoja virheitä näissä uusissa päätöksissä, Veistola arvioi.

Hyvä vai huono uraanipäätös?

Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) hylkäsi perjantaina ranskalaisyhtiön Uudellemaalle ja Kolariin tekemät uraanivaltaushakemukset. Lokakuussa yhtiö sai luvan tehdä tutkimuksia uraanin ja toriumin löytämiseksi Kontiolahdella ja Enossa. Eilen toiselle yhtiölle myönnettiin Kuusamoon lupa radon-tutkimuksiin.
Pohjois-Karjalaa koskeva päätös ehdittiin tulkita ennakkopäätökseksi, jota se ei siis ollut, vaan KTM on nyt antanut hakemuksiin tapauskohtaiset päätökset. Näin piti tehdäkin, joskin nyt moni pohtii, onko oikein vai väärin, että lupa heltiää helpommin sinne, missä se koskettaa harvempia ihmisiä.
Valtausluvat on aina harkittava tarkkaan, eikä Suomessa saa päästä syntymään tilannetta, jossa ulkomaiset yhtiöt tulevat ja puhdistavat maaperän rikkauksista jättäen ongelmat jälkeensä. Pohjois-Karjalassakin on edettävä tarkoin askelin.
Prosessi osoittaa, miten suuri kiire Suomessa on saada voimaan uusi kaivoslaki. Entisen lain jälkeenjääneisyyden tunnustavat kaikki.
Kansallinen itsekkyys on kaivostoiminnassa mitä suurimmassa määrin hyve - kunhan se ei tarkoita vain ongelmien siirtämistä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Karjalasta kajahti "ei"
Pohjoiskarjalaiset taitelijat viettivät uraani-iltamia

Uraanivarauksia luultua enemmän
Kaivostoiminta: Pelkästään Namura teki viime vuonna varauksen noin 30 kohteeseen.

Rovaniemi
STT-Jouni Kela

Uraania etsivät yritykset näyttävät tekevän paljon enemmän valtausvarauksia kuin kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa.
Ministeriön perjantaina päivittämän listan mukaan kolmella yhtiöllä on yhteensä 12 varausta uraanin etsimiseksi.
Kanadalainen Cooper Minerals kuitenkin kertoo internetsivuillaan, että pelkästään sen omistama uraaniyhtiö Namura Finland on viime vuonna tehnyt varauksen noin 30 kohteeseen eri puolilla maata.
Varauksia on erityisen runsaasti Kokkolasta itärajalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Pohjoisin kohde on Ylläksellä.
KTM:n listan mukaan Namuralla on sisällä valtaushakemukset kahteen kohteeseen sekä valtauslupa Kouvervaaran alueelle Kuusamossa. Varauksia yhtiöllä ei sen sijaan olisi lainkaan.
Varaus on ensimmäinen vaihe, josta edetään valtaukseen ja mahdolliseen kaivostoimintaan.

Kunnossa pitäisi olla

- Kyllä listan pitäisi minun tietojeni mukaan olla kunnossa, sanoo kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Ministeriön listan ja uraaniyhtiön väliselle ristiriidalla voi hänen mukaansa olla useampia selittäjiä.
Osa Namuran varauksista saattaa olla vanhentuneita. Valtausvaraus annetaan vain vuodeksi kerrallaan.
Cooper Mineralsin teknisissä raporteissa kerrotaankin, että iso osa varauksista on tehty hieman yli vuosi sitten. Toisaalta varauksia on haettu vielä syyskuussakin.
Kaiken lisäksi STT:n tarkastama ministeriön lista lokakuulta 2006 ei myöskään tunne Namuran samana vuonna jättämiä varauksia.
- Yksi selitys voi olla se, ettei varausilmoituksessa ole kerrottu, mitä etsitään. Kaivoslain mukaan näin voi menetellä, Suomela pohtii.
Esimerkiksi 24. tammikuuta 2006 Namura ilmoitti Kuopion maistraatille varauksesta Siilinjärven ja Maaningan alueella. Etsittävää ainetta ei kerrottu, vaikka emoyhtiö ilmoittaa Namuran keskittyvän nimenomaan uraaniin.
Suomelan mukaan kaivosbisneksessä olevien yritysten internetsivut eivät myöskään aina ole täysin luotettavia.
- Sivustojen tarkoitus ei ole välittää tietoa kansalaisille, vaan mahdollisille sijoittajille. Kuluttajansuojaa ei sivuilla välttämättä tunneta.
- Maailmalla on melkoinen uraanibuumi menossa, ja toiminta saattaa olla meilläkin kiihtymässä, Suomela arvioi.
Hänen mukaansa kaivosbisneksessä uutta on etsintäyhtiöiden jatkuvasti vahvistuva asema. Nämä yhtiöt etsivät ja arvioivat esiintymiä ja pyrkivät sitten myymään lopputuloksen eteenpäin.
- Epäilen, ettei Cooper Mineralsillakaan ole yhtään kaivosta. Se saattaa hyvinkin olla pelkkä etsintäyhtiö.

Enon uraanista kaksi uutta valtaushakemusta
Joensuulaisyrityskin hakee valtauslupaa.

Eno
Heikki Kemppainen

Enon uraanista on jätetty kaksi uutta valtaushakemusta.
Joensuulaisyritys Karelian Resource Services Oy on jättänyt uraanivaltaushakemuksen Enon kunnan Paukkajan kylän alueelle. Yhtiötä edustava geologi ja toimitusjohtaja Markus Ekberg toteaa hakemuksessa, että yhtiö otaksuu alueella olevan uraania ja esittää perusteena alueella toimineen Paukkajanvaaran uraanikaivoksen vuosina 1960-61.
Yhtiö toteaa hakemuksessaan hakevansa valtausta, sillä aiemmat Agricola Resourse Plc:n varaukset ovat rauenneet eikä yhtiölle ole myönnetty valtausta alueelle.
- Varmaa on, että alueella on uraania. Eri asia on, onko sen louhinta kannattavaa, Ekberg huomauttaa.
Ekberg on aikaisemmin työskennellyt Outokumpu Oy:n tehtävissä. Hän hakee valtauslupaa noin 0,6 neliökilometrin alueelle. Varsinaiset etsintätyöt hän teettäisi todennäköisesti yrityksillä alihankintana. Ekberg perusti yksityisyrityksensä 1,5 vuotta sitten.
Aikaisemmin hylkäävän tuomion saanut brittiläinen Agricola Resource Plc on kuitenkin jättänyt kauppa- ja teollisuusministeriölle uuden uraanivaltaushakemuksen yhteensä noin 300 hehtaarin alueelle.
Yhtiö hakemuksessa on kolme eri aluetta, jotka ovat pääosin Kuusjärven alueen ympäristössä. Kaivosylitarkastaja Pekka Suomela arvioi, että alueet ovat hieman eri alueita kuin yhtiön aikaisemmissa hakemuksissa, jotka hylättiin puutteellisten hakemustietojen vuoksi.
Agricola Resourcen aikaisemmat hakemukset olivat Paukkajanvaaran alueelle, jossa toimi 1960-luvulla pieni uraanikaivos. Hakemus hylättiin lokakuussa.
Suomela arvioi, että uuteenkin hakemukseen tarvitaan vielä lisätietoja. Hän jatkaa, että lausunnot pyydetään todennäköisesti ennen heinäkuun alkua ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset voisivat selvitä loppuvuodesta.
- Saapuneet uraanivaltaushakemukset lähetetään alkututkimuksen jälkeen maanomistajille ja muille asianosaisille mielipiteen esittämistä varten sekä alueiden kunnille ja muille viranomaisille lausunnon antamista varten.
Ranskalaisyhtiö Cogemalla on kauppa-ja teollisuusministeriön lupa Enossa ja Kontiolahdessa.
- Ranskalaisyhtiö Cogema ei ole voinut aloittaa uraanin etsintää vielä valtaushakemuksen perusteella, sillä valtaus on korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä, Suomela huomauttaa.

Ranskalaisyhtiö ei valita KTM:n uraanipäätöksistä
Yhtiö odottaa pääsevänsä tutkimaan Enon ja Kontiolahden alueita.

Helsinki
STT

Ranskalainen Areva/Cogema kertoi maanantaina, ettei se valita kauppa- ja teollisuusministeriön uraanipäätöksistä. KTM hylkäsi yhtiön kaikki uraanivaltaushakemukset Etelä-Suomeen ja Kolariin tammikuussa. Ministeriön mukaan hakemukset olivat selvittämättömiä ja puutteellisia.
Areva Resources Finlandin toimitusjohtajan Osmo Kaipaisen mukaan yhtiön tavoitteena on edelleen saada tutkimuslupia alueille, joilla se olettaa esiintyvän uraania.
Kaipaisen mukaan Arevan valtaushakemusmenettelyssä on parantamisen varaa, vaikka hakemukset eivät sinänsä hänen mielestään poikkea suuremmin muista valtaushakemuksista.
KTM:n mukaan Arevan hakemukset koskivat poikkeuksellisen laajoja alueita ja niiden pyrkimyksenä oli myös halu estää kilpailijoiden toiminta.
Kaipainen odottaa yhtiön pääsevän tutkimaan Enon ja Kontiolahden alueita, jonne se sai viime syksynä valtausluvan. Luvasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Kaipainen uskoo KHO:n ratkaisevan asian Arevan eduksi

Ette tarvitse ydinvoimaa lainkaan 
Eri maiden aktiivit tyrmistyineitä Suomen kaivos- ja voimalahankkeista

(Kuva) Geologian tutkimuskeskuksen geologi Olli Äikäs neuvoo Areva Resources Finland Oy:n vanhempaan geologia Laura Lauria. Tutkimusvälineinä käytetään geigermittaria herkempää skintillometriä ja vasaraa. Kiven gammasäteilyn määrä on 15 000 sykäystä sekunnissa.  Kuva: Ritva Melentjeva

Uraanin etsintä alkoi Enossa
Kaivostoiminta: Missä kivessä pikivälke asuu?

Eno
Sari Sudensalmi

Areva Resources Finland Oy:n Enon ja Kontiolahden valtausalueiden uraanitutkimukset alkoivat tiistaina Enon Kuusojalla. Eilen myös valtausalueen 150 maanomistajaa saivat tiedon tutkimusten alkamisesta kirjeitse kotiinsa.
Tutkimuksia tehdään nyt toukokuussa ja myöhemmin kesän aikana.
Kauppa- ja teollisuusministeriön lokakuussa Arevalle myöntämästä tutkimusluvasta tehtiin kolme valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa.
Areva arvelee asian ratkeavan kuluvan vuoden aikana.
Kesäkauden tutkimukset keskittyvät 16 neliökilometrin suuruiselle alueelle. Ilmasta käsin tehtävät lentomittaukset käsittävät hivenen laajemman alueen. Kävellen maastossa liikkuu muutamia geologeja.
- Tutkimukset käsittävät vähäistä näytteidenottoa. Tutkimusvälineet geologit kuljettavat jalkaisin ja kantavat ne myös itse pois. Tutkimuksia tehdään mittalaitteilla ja vasaralla koputellen. Peitteinen maaperä haittaa tutkimuksia, toimitusjohtaja Osmo Kaipainen kertoo.
Brittiläisellä lentokoneella tehtävät mittaukset tapahtuvat juhannuksen jälkeen ja ne kestävät arviolta kolme päivää. Kone lentää matalalla vain 30-50 metrin korkeudessa 200 kilometrin tuntinopeudella. Se pystyy tutkimaan kerralla 50 metrin levyisen alueen.

Kalliot kiinnostavat Arevaa

Tulevan kesän aikana Areva selvittää, onko alueella taloudellisesti hyödynnettäviä uraaniesiintymiä.
- Jotta 10-15 vuotta uraania tuottava kaivos voitaisiin perustaa, on uraania löydyttävä valtausalueelta noin 10 000 tonnia. Kaivostoiminnan aloittamiseen menee pikaisellakin aikataululla vähintään 20 vuotta, Kaipainen toteaa.
Kesän tutkimukset keskittyvät Enossa ja Kontiolahdella Kurvisensuon kallioalueelle Kuusojanlaaksoon. Alueen sisällä on myös Ristimonttu, jossa Atomienergia Oy teki tutkimuksia vuonna 1958. Vanhalla tutkimusalueella säteilee yhä.
Osmo Kaipainen arvioi, että tutkimuksista saatavan tiedon perusteella valtausalue saattaa pienentyä. Yhtiö tulee myös luopumaan kaivostoiminnan kannalta hyödyttömistä alueista.
- Aktivistien valitukset eivät ole estäneet näitä tutkimuksia, joita nyt kesällä teemme. Syväkairauksia ja kaivantoja emme aio räjäytellä, Arevan vanhempi geologi Laura Lauri täsmentää.
Sen sijaan jos Areva saa uuden tutkimusluvan, sillä on viisi vuotta aikaa tehdä näytekairauksia ja -kaivauksia.
- Luonnossa on muutenkin uraania, joka säteilee. Ei kaivostoiminta tuo lisää radioaktiivisuutta, eikä se leviä luontoon, Osmo Kaipainen sanoo.
Uraanikaivoksen vastustajien mielestä alueelle ei kannattaisi suunnitellakaan kaivosta, koska se on ensimmäisen luokan pohjavesialuetta.
- Vesilain mukaan tällaiselle alueelle ei voisi kaivosta perustaa. Alueen tutkiminen herättääkin suurta ihmetystä. Geologian tutkimuskeskus on myöntänyt, että maaperään tehtävät poraukset lisäävät uraanipitoisuuksia, koska uraani liukenee happamaan veteen, jakokoskelainen uraaniaktivisti Tuomo Tormulainen toteaa.
Tormulaisen mukaan Arevalla on toiveita siitä, että Ristimontun ja Kolvananuuron väliseltä alueelta löytyy iso uraaniemäkallio.

Enoon ja Kontiolahteen uusi uraanivaltaushanke
Eno, Kontiolahti
Pekka Kukkonen

Uusi uraania etsivä yhtiö valmistelee valtausta Enoon ja Kontiolahteen. Kanadalaisen Cooper Mineralsin tytäryhtiön Namura Finland Oy:n havittelema alue on Areva Resources Finland Oy:n valtauksen pohjoispuolella.
Namuran kohteena oleva alue on pääosin Enon puolella, ja on usean neliökilometrin suuruinen. Se ulottuu pohjoisessa Paukkajan yläpuolelle ja etelässä Kuusjärven kohdille. Namuran kohdealueen ja Arevan valtauksen väliin jää Natura-alueita.
Geologi Toni Eerolan mukaan Namura hakee parhaillaan kaivoslain vaatimia esteettömyystodistuksia eri tahoilta.

Esteet rajataan pois

Eerola kertoo, että kunnat ovat saaneet tiedon hankkeesta; samoin siitä on nyt oltu yhteydessä myös asukkaisiin ja kansalaisjärjestöihin.
- Tarkoitus on rajata pois kaikki mahdolliset esteet. Emme koske Natura-alueisiin emmekä muihinkaan - myöskään suunnitteluasteella oleviin - luonnonsuojelualueisiin. Myös pohjavesialueet otetaan huomioon.
Kolvananuuron luonnonsuojelualue on suunnitellun valtauksen rajojen sisällä.
- Ilmeni, että se onkin suunniteltu meidän karttatietojemme laajemmaksi. Kartat pantiin uusiksi.
Eerolan mukaan luonnonsuojeluasioissa yhtiö on yhteydessä ympäristökeskuksen kanssa ja muinaismuistoasioissa Museonviraston kanssa.
Valtaushankkeen eteneminen riippuu esteettömyystodistuksen saamisista. Eerola tähdentää, että tässä vaiheessa tutkitaan vain maaperän pitoisuuksia. Sen pitemmälle meneviä suunnitelmia ei ole.
Radonselvitykset sitten osoittavat, onko syytä ryhtyä kairaustutkimuksiin.
Areva aloitti tällä viikolla Enon ja Kontiolahden valtauksillaan pintapuoliset uraanitutkimukset. Varsinaisiin tutkimuksiin ei vielä voi mennä, vaikka kauppa- ja teollisuusministeriö onkin myöntänyt tutkimusluvan, koska siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätöstä ei vielä ole tehty.

Runsaasti varauksia

Cooper Minerals on kertonut, että Namura on viime vuonna tehnyt varauksia noin kolmeenkymmeneen kohteeseen eri puolilla Suomea aina Yllästä myöten. Varaus on ensimmäinen vaihe, josta edetään valtaukseen.
Namura on saanut Kuusamon Kouvervaaraan valtausluvan radontutkimuksiin, mutta siellä on meneillään valituskierros.
Poliisille on maaliskuussa jätetty tutkintapyyntö uraanin etsinnästä, josta yhtenä esimerkkinä oli tuotu esiin Namuran Kuusamon-valtaus. Uraanin etsijöitä moititaan salailusta.

(Kuva) Valtausalueen maastoa tutkitaan seuraavan kolmen viikon aikana  erilaisilla mittauslaitteilla. Sähkömagneettista mittausta Suomen  Malmin kenttäryhmässä suorittivat Markus Välitalo (vas.) ja Jukka  Vuojärvi, jotka kuvassa pakkaavat Slingram-laitteistoa Kuva: Mikko  Makkonen

Arevan uraanitutkimukset jatkuvat Enossa

Eno, Sari Sudensalmi

Areva Resources Finland Oy (Cogema) jatkaa tutkimuksiaan Enon  Kuusojalla. Tällä hetkellä yhtiö tekee valtausalueellaan  geofysikaalisia mittauksia maanpinnalta käsin. Touko-kesäkuussa  tehtävät mittaukset pohjustavat juhannuksen jälkeen tehtäviä  lentomittauksia. Jalkaisin tehtävät mittaukset kestävät vielä noin  kolmisen viikkoa.
Arevalle mittauksia tekee Suomen Malmi Oy:n 3-4-henkinen  kenttätyöryhmä. Karjalainen tutustui mittauksiin perjantaina  Riuttalammen maastossa.
Käynnissä olevilla mittauksilla selvitetään maa- ja kallioperän  magneettisia ja sähköisiä ominaisuuksia. Tuloksissa näkyvät  maapeitepaksuus sekä yksityiskohtia kivilaji- ja rakenneominaisuuksista.
Samalla geofyysikot saavat selville avokallioilta havaittujen  kivilajien ominaisuuksien jatkumosta maapeitteen alla. Tulokset  edesauttavat geologeja suunnittelemaan jatkotutkimuksia.
- Tutkimukset alkoivat valtausalueella reilut kaksi viikkoa sitten.  Kolme geologia on tehnyt geologista kartoitusta ja lohkare-etsintää.  Nyt tutkimukset ovat jatkuneet geofysikaalisilla mittauksilla, Arevan  toimitusjohtaja Osmo Kaipainen sanoo.
Kaipainen viittaa alueen kiinnostavuuden johtuvan Riuttalammen lähellä  olevasta Ristimontusta, jossa tutkimuksia tehtiin 50 vuotta sitten ja  Unimontusta, jota kairattiin 20 vuotta sitten.
- Tutkimusta tehdään tiheillä pisteväleillä. Näin saamme selville  miten kallion pinta muuttuu. Tutkimusta tehdään yleisesti käytössä  olevilla menetelmillä, joiden avulla saadaan selville mitä sisältö on  kiveä näkemättä.
Samoja menetelmiä käytetään esimerkiksi pohjavesiä tutkittaessa tai  tunnelitöitä suunniteltaessa, Pöyry Environment Oy:n geofyysikko Eero  Heikkinen selvittää.
Suomen Malmin tutkijat liikkuvat maastossa jalkaisin noin kaksi  kilometriä pitkillä linjoilla, joita on yhteensä kolme.
Ennen mittausta tutkimuspisteet paikannetaan GPS-laitteella. Samalla  linjat merkitään maastoon väliaikaisesti puukepeillä ja punaisilla  kuitunauhoilla. Merkkirimat kerätään pois työn päätyttyä.

Kuuluvatko mittaukset jokamiehen oikeuksiin?

Mittauksia kiinnostuneina seuraamaan tulleet maanomistajat ja alueen  asukkaat pohtivat yhdessä, että voidaanko malminetsintä laskea  jokamiehen oikeuksiin. Lisäksi tutkijat käyttävät valtausalueella  Salmilammin yksityistietä.
- Malmi ja uraani liittyvät elinkeinonharjoittamiseen, mutta eri  tavalla kuin marjastaminen ja sienestäminen. Tässä mittakaavassa  näkisin, että kyseessä ei ole jokamiehen oikeuteen kuuluva asia,  maanomistaja Martti Tanninen toteaa.
- Areva kävelee tässä meidän maanomistajien yli. Tuntuu pahalta, kun  omiin maihin ei näytä olevan mitään oikeutta, Marja-Liisa Tanninen  jatkaa.

Valtausalueen negatiivinen imago leviää

Arevan tekemillä mittauksilla ja tutkimuksilla voi olla vaikutusta  esimerkiksi vaikka 50 vuoden päähän, vaikka kaivosta ei alueelle vielä  näiden tutkimusten perusteella rakennettaisikaan. Vaikuttavathan  Enossa 50 ja 20 vuotta sitten tehdyt tutkimukset Arevan päätöksiin  alueen kartoittamiseksi.
Tänä kesänä saatavien tutkimustulosten perusteella Areva aikoo jatkaa  tutkimuksiaan ensi kesänä, jos yhtiö saa lisätutkimusluvan  korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Samalla valtausaluetta rajataan  pienemmäksi