HELSINGIN SANOMAT
TIMO LINDHOLM

Kiistelty kaivoslaki eduskuntaan

Kaivosmies Mika Ruotsalainen teki peräkatkon panostusta Outokummun omistamassa Kemin kromiittikaivoksessa tiistaina. Kaivannaisteollisuus työllistää suoraan 14 000 suomalaista. Vuonna 2008 Suomen kaivostoiminnan ja louhinnan toimialojen tuotannon bruttoarvo oli 1,8 miljardia euroa.

Hallitus antoi tiistaina esityksen uudeksi kaivoslaiksi. Kaivoslaki sääntelee malminetsitään ja kaivostoimintaa.

Viime syksynä esiteltyyn alustavaan ehdotukseen verrattuna lakiesityksessä "monet asiat ovat parantuneet", kaivosteollisuutta edustavan Kaivannaisteollisuus ry:n pääsihteeri Olavi Paatsola arvioi.

"On siellä parannettavaa paljonkin. Toivotaan nyt, että pystytään vielä eduskuntakäsittelyn aikana vaikuttamaan", Paatsola sanoo.

Uutta kaivoslakia on valmisteltu vuodesta 1999 lähtien. Lakiesitykseen on pyritty vaikuttamaan eri lähtökohdista.

Kaivosteollisuus on halunnut pitää malminetsinnän ja kaivosten perustamisen helppoina. Maanomistajat ovat halunneet isompia korvauksia maidensa käytöstä.

Luontoarvojen puolustajat ovat halunneet rajoittaa kaivostoimintaa ja estää uraanivarojen hyödyntämisen.

Lakiesityksen esitellyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) pitää esitystä tasapainoisena ja tasapuolisena.

"On aika laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys siitä, minkälainen sisältö tällä lailla pitää olla", Pekkarinen sanoo.

Pekkarisen mukaan on "vaikea nähdä", että malminetsintä tulevaisuudessa vaikeutuu.

Ympäristölainsäädäntöön perehtynyt asianajaja Casper Herler avusti Kaivannaisteollisuus ry:tä, kun se osallistui lakiesityksen valmisteluun. Herlerin mukaan toteutuessaan lakiesitys tekee malminetsinnästä nykyistä kalliimpaa ja hankalampaa.

"Jos malminetsinnässä nostetaan kynnystä nykyistä korkeammalle, se voi vaikuttaa siihen, mihin ulkomaiset sijoittajat kaivosinvestointeja ohjaavat", Herler sanoo.

Nykyinen kaivoslaki säädettiin vuonna 1965. Lain arvostelijoiden mukaan se suosii kaivostoimintaa ympäristökysymysten ja maanomistajien oikeuksien kustannuksella.

Vastaavasti kaivoslain uudistuksen arvostelijat ovat katsoneet, että uusi laki vaikeuttaa malminetsintää ja kaivostoimintaa vanhaan verrattuna.

"En minä niin sanoisi", Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori (emeritus) Erkki J. Hollo kommentoi nyt annetun lakiesityksen sisältöä lyhyen perehtymisen jälkeen.

Hollon mukaan lakiesityksessä vanhan kaivoslain "peruselementit ovat tavallaan entisellään. Jonkin verran on tullut lisää kansalaisosallistumiseen ja ympäristövaikutusten selvittämiseen liittyviä näkökulmia".

Esitys uudeksi kaivoslaiksi on perusteluineen 270 liuskan mittainen. Esityksessä jotkin kaivosalan peruskäsitteet ovat muuttuneet.

Esimerkiksi käytännössä tutkimus- tai malminetsintälupaa tarkoittanut termi "valtausoikeus" on poistunut. Sen korvaa käsite "malminetsintälupa".

Valtausoikeuden käsitteen poistamiseen olivat syynä siihen liittyneet mielikuvat, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Anja Liukko kertoo.

"Joidenkin mielestä valtaaminen liittyy siihen, että toisen maata vallataan", Liukko sanoo.

Vanhassa kaivoslaissa määritelty valtausoikeus antaa sen haltijalle etuoikeuden perustaa kaivos jollekin malmiolle. Liukon mukaan tämä periaatteellinen oikeus kuuluu vastedes malminetsintäluvan haltijalle, jos lakiesitys hyväksytään.
 
 
 

FAKTA
Esitys kaivoslaiksi

 Uudessa lakiesityksessä otetaan huomioon perusoikeudet sekä moderni ympäristö- ja hallintolainsäädäntö.

 Malminetsintä- ja kaivoslupien myöntäminen perustuu kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Valitusoikeus lupapäätöksistä olisi nykyistä useammilla tahoilla.

  Kunnat saavat oikeuden päättää, perustetaanko niiden alueelle uraanikaivos. Kullan konekaivu Lapissa kielletään siirtymäajan jälkeen. Kiinteistönomistajille maksettavia korvauksia korotetaan.

Uuden lain on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2011 alussa.