HS 22.12.2006 Riitta Vainio 

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) sanoi torstaina, ettei hän sulje pois lisäydinvoiman rakentamista, jos Kioton nykyiset ja uudet ilmastonsuojelutavoitteet joudutaan toteuttamaan. Länsi- ja itäuusmaalaisia uraanikaivosvaltauksia vastustavia kunnallispäättäjiä ja kansanedustajia eduskunnassa tavannut Pekkarinen sanoi, että vähennysvaatimukset ovat niin huikeita, että jos ne toteutetaan, voi olla, että joudutaan rakentamaan kuudes ydinvoimala. 
Hän korosti kannattavansa "kaikin tavoin" kotimaista energiatuotantoa, mutta se ei ehkä riitä. 
Pekkarinen ilmoitti lokakuussa eduskunnassa, ettei valtiolta tipu tukiporkkanoita eikä taloudellisia kannustimia kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen. 
Aiempina vuosina Pekkarinen on ollut ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Mahdolliseen lisäydinvoimaan liittyen Pekkarisella oli uraanivaltauksia vastustaville selvä viesti: jos lisäydinvoimaa päätetään rakentaa, kaivoshankkeille ei voi sanoa ei. 
"Älkää silloin tulko sanomaan, että raaka-ainetta ei saa tuottaa. Sellaiselle menettelylle annan huutia, se on kaksinaamaista politiikkaa." Itä- ja Länsi-Uudellemaalle tehdyt noin 200 uraanivaltausaluehakemusta ratkaistaan Pekkarisen mukaan tammikuun aikana. Päätökset piti saada alun perin aikaan jo ennen joulua, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö ei venynyt tähän. 
Kymmenkunta itä- ja länsiuusmaalaista kunnallispäättäjää ja kansanedustajaa kuuli torstaina Pekkariselta yhteenvedon odotettavissa olevasta päätöslinjasta: hakemuksista hylättäneen heti kättelyssä arviolta kolmasosa muun muassa ympäristö- ja pohjavesihaittojen vuoksi. Muilta osin noudatetaan Pohjois-Karjalassa aiemmin noudatettua lupalinjaa, eli valtauslupia myönnetään, mutta niiden ehdot määritellään tarkasti. Valtausaika rajoitetaan 1–5 vuoden mittaiseksi. 
Jos valtaus etenee koekaivostoimintaan ja koerikastukseen, siitä on tehtävä täydennyshakemus. Ministeriön nykynäkemys on, että jatkolupa voidaan aikanaan käsitellä uutena hakemuksena, ja silloin todennäköisesti voimassa olevan uuden kaivoslain perustein. 
Länsiuusmaalaiset valtausten vastustajat luovuttivat Pekkariselle yli 7 700 nimen adressin, jossa vastustetaan valtauslupien antamista läntiselle Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Hakemusalueet ovat kooltaan pieniä, mutta niitä on kaikkiaan 57 kappaletta. 
Itä-Uudellamaalla valtausalueiksi halutaan 163 aluetta, joista yli 80 on Askolassa. Kunnanhallituksen jäsen Antti Mantere (kesk) sanoi, että hakemukset peittävät yli kolmanneksen asuinkunnaksi profiloituneen kunnan pinta-alasta. 
Uusmaalaiset vastustajat nojautuvat vastustuksessaan Uudenmaan tiheään rakentamiseen, uusien asuinalueiden tarpeeseen ja tärkeisiin pohjavesialueisiin. Yksituumainen näkemys on, että uraanivaltauksia ja mahdollisia uraanikaivoksia voisi sijoittaa Uudenmaan ulkopuolelle. 

TAUSTA
Liberaali kaivoslaki historiaan

  Ranskan valtion omistaman Arevan-yhtiön tytäryhtiö Cogema hakee kauppa- ja teollisuusministeriöltä lupaa aloittaa uraanimalmin etsintä Itä- ja Länsi-Uudellamaalla. Nykyinen kaivoslaki on väljä ja se mahdollistaa metallien ja malmien etsinnän aloittamisen hyvin vapaasti. 
Jos alueella on lainvoimainen kaava, joka osoittaa maa-alueen muuhun käyttöön, se voi estää valtauksen ja kaivostoiminnan. 
Jos valtaaja löytää koelouhinnoissa käyttökelpoista uraanimalmia, kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan valtioneuvoston lupa. 
Vuodelta 1965 peräisin olevan kaivoslain muutos on vireillä. Seuraava hallitus ja eduskunta saanevat asian niskoilleen. 
Vanha kaivoslaki on liberaali valtausmalli, jolla on turvattu kotimaisten metallien ja malmien saanti. Se on palvellut isojen yritysten kuten Outokummun, Rautaruukin, Kemiran, Lohjan ja Partekin tarpeita. 
Uudessa kaivoslaissa pyritään ottamaan huomioon myös kansalaisten perusoikeudet ja luonnonsuojelu. 
RIITTA VAINIO